Metsäteollisuuden rakennemuutoksessa näkyy merkkejä paremmasta. Valtakunnan metsäjätit vähentävä paperin valmistusta, mutta tilalle tulee uutta. UPM ja Stora Enso ovat tahoillaan tutkineet biojalostamoiden valmistusta 2000-luvun alusta lähtien. Metsäteollisuuden uudistajiksi nousee meillä ja muualla perinteisten toimijoiden rinnalle myös uusia yhtiötä.
- UPM (Biojalostamo Lappeenrantaan ja Ranskaan)
- Stora Enso (Varkauden pilottilaitos yhdessä Neste Oy:n kanssa)
- Stx 1 (Kajaanin Renforsin ranta; entinen UPM Kajaani paperitehdas)
- Green Fuel Nordic (Investoi Savoon 150 miljoonaa euroa)
- Honeywell (Automaatiotoimittaja: Envergent Technologies LLC:n kehittämä RTPTM- eli pikapyrolyysiteknologia)
Tammikussa 2012 uutisissa kerrottiin, että Green Fuel Nordic Oy on ostanut Iisalmelta 500 000 eurolla seitsemän hehtaarin tontin biojalostamon rakentamista varten. Uuden laitoksen rakentaminen alkaa keväällä 2013.
Kuopiolainen Green Fuel Nordic (GFN) on valinnut bioöljyjalostamojensa rakennuspaikaksi Iisalmen ja Savonlinnan. Kummankin hinnaksi on arvioitu 50 miljoonaa euroa. Molempien projektien YVA-menettely on käynnissä.
Kuihtuvasta Soinlahdesta on investoinnin ansiosta tulossa merkittävä puu- ja energiateollisuuden keskittymä. Biojalostamojen rakentaminen on myös onnenpotku sahateollisuudelle, koska se varmistaa elintärkeälle, kannattavuuden varmistamalle hakkeelle ja purulle pitkäaikaisen käyttäjän.
Ennen integraatissa oli sellutehdas kartonki- ja / tai paperitehdas. Tulevaisuudessa metsäteollisuuden integraateissa tuotetaan tikkuviinaa (etanolia) ja biodieseliä. Luemme tulevaisuudessa lehtiä ja kirjoja iPadeilla ja tableiteilla, mutta automme kulkevat biopolttoaineella.
KUVA: Usewood Tehojätkä Taimikonhoidon ammattilaisille 1,5 metrin leveys, 1800 kg paino, monipuoliset työvälineet, helppo käytettävyys, alhaiset käyttökustannukset ja hyvä työnjälki.
Biojalostamoissa käytetään raaka-aineena metsäbiomassaa kuten karsittua rankaa, ensiharvennuksen hakkuujätettä sekä vaneri- ja metsäteollisuuden sivuvirtoja, joten tonttien valinnassa pääkriteerinä on raaka-aineen saatavuus.
Iisalmessa biojalostamo sijoittuu Soinlahden teollisuusalueelle Anaika Wood Oy:n sahan kylkeen. Saha toimittaa biolaitoksen vuosittain tarvitsemat 350 000 kiintokuutiota puuraaka-ainetta.
GFN käyttää biojalostamoissaan Honeywellin konserniyhtiö Envergent Technologies LLC:n kehittämää RTPTM- eli pikapyrolyysiteknologiaa. RTP Green Fuel -polttonestettä voidaan käyttää lämmön tai sähkön tuotannossa. RTP-teknologiaa käytetään tällä hetkellä seitsemässä biomassan jalostuslaitoksessa Yhdysvalloissa ja Kanadassa.
Kuusamolainen Pölkky Oy osti UPM Kajaani sahan ja energiayhtiö Stx1 kaavailee lehtitietojen mukaan Renforsin rantaan biojalostamoa. Pyrolyysiyksikön rakentamisen lähtökohtana on, että lähietäisyydeltä saadaan vuositasolla 350 000 kuutiota haketta.
Savonlinnan bioöljyjalostamo sijoittuu Pääskylahden teollisuusalueelle, UPM:n vaneritehtaan ja yritystalo Schaumanin läheisyyteen. UPM on parhaillaan tekemässä isoa yli 20 miljoonan euron investointia. Kaupunki aikoo rakentaa Pääskynlahteen uuden syväsataman Saimaan kanavayhteyttä varten. Kaupungin laatima kaava mahdollistaa lähes 60 000 neliön rakentamisen alueelle.
KUVA: Tehojätkä käsittelee pienpuut ”palstatie” -korjuualueina, tämä käsittelyalue tallennetaan korjuureittinä navigaattoriin. Pienpuiden kuivuttua ne kerätään ajoreitin mukaisesti hakettamalla Nordautomation Ekokeräimeen.
Ekokeräin siirtää kertyneet lastit suoraan läheiseen Ekohell-biovoimalaan tai lähiseudun biojalostamoon. Näin toimien saadaan pienläpimittainen energiapuu vähillä käsittelykerroilla luonnon kuivaama polttohake energian tai biopolttoaineen tuotantoon.
Prosessin mukainen järkevä pienpuun korjuu antaa samalla taimikonhoitotyönä parantuneen metsän kasvun ja kansallisomaisuutemme karttumisen.
UPM LAPPEENRANTA
Maailman ensimmäisen puupohjaista uusiutuvaa dieseliä valmistavan biojalostamon rakennustyöt Lappeenrannassa ovat edenneet aikataulussa. UPM:n Lappeenrannan biojalostamon peruskivi muurattiin 12. marraskuuta 2012. Rakennustyöt aloitettiin viime kesänä ja uusiutuvaa dieselpolttoainetta mäntyöljystä valmistava jalostamo käynnistyy vuonna 2014.
”Lappeenrannan 150 miljoonan investointi on UPM:n kärkihanke ja ensimmäinen askeleemme matkalla merkittäväksi kehittyneiden biopolttoaineiden tuottajaksi. Biojalostamo on keskeinen osa bio- ja metsäteollisuuden yhdistävän Biofore-strategiamme toteutusta”, sanoo UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen.
Lappeenrannan biojalostamo on metsäteollisuuden murroskauden ensimmäinen merkittävä investointi uuteen, innovatiiviseen tuotantolaitokseen Suomessa. Se toteutetaan ilman julkista investointitukea.
Lappeenrannan hanke on tärkeä alueen elinkeinoelämälle ja työllisyydelle. Rakentaminen työllistää lähes 200 henkilöä kahden vuoden ajan. Valmistuessaan vuonna 2014 laitos työllistää suoraan lähes 50 ja välillisesti noin 150 henkilöä. Biojalostamo tuottaa korkealaatuista uusiutuvaa dieselpolttoainetta noin 120 miljoonaa litraa vuodessa.
SYNKKIEN UUTISTEN TILALLE PAREMPAA
Vaikka Stora Enson Kemijärven tehtaan jatkajaksi suurten tukien turvin pyrkinyt liimapuuvalmista Arktos Groupin ura päättyi Mikkelin pääkonttorinkin osalta konkurssiin, on synkkien uutisten rinnalle tullut viime aikoina heikkoja ja vahvoja signaaleja uusiutumisen etenemisestä. Yllä olevissa esimerkeissä valokeilassa ovat biojalostamot.
Uusien integraattien rakentaminen avaa mahdollisuuksia myös laite- ja prosessivalmistajille. Sahojen volyymejä pystytään nostamaan, kun sivutuotteille löytyy ostajia.
KUVA: Metsiemme kasvua ja puhtaasti palava bioenergiaa edistämässä ovat myös Usewood ja Nordautomation Ekoarvoketjullaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti